Biometriikka on henkilötunnistuksen keino. Siinä tunnistus perustuu ainutlaatuiseen fysiologiseen tai käyttäytymiseen perustuvaan ominaisuuteen. Esimerkiksi sormenjälkesi on ainutlaatuinen.

Biometrisen tunnistuksen perustana voi olla myös silmän iiris tai verkkokalvo, kasvot, sormenjälki, käden geometria, ääni, näppäimistödynamiikka tai käsialadynamiikka.

Kaikki tunnistusmenetelmät perustuvat ominaisuuksiin, jotka ovat ainutlaatuisia, vaikkakin eri menetelmien luotettavuus vaihtelee.

Järjestelmät, jotka käyttävät äänitunnistusta tai näppäimistödynamiikkaa (kuvio, jolla henkilö kirjoittaa sanoja näppäimistölle) ovat vähemmän luotettavia, koska ääniä voidaan matkia ja kirjoitustyylejä kopioida.

Sormenjälkitunnistus perustuu järjestelmään, jossa sormenjälkiin perustuva biometriikkajärjestelmä kirjaa työntekijöiden yksilölliset sormenjälkimallinteet. Sormenjälkimalli tallennetaan tietokantaan myöhempää todennusta varten.

Kun työntekijä haluaa avata biometrisen lukon, skannaa järjestelmä hänen sormenjälkensä ja vertaa sitä järjestelmään tallennettuihin tietoihin sormenjäljestä.

Biometriikan käyttökohteita ovat esimerkiksi:

Miksi valitsisin biometrisen tunnistuksen yritykseeni?

• Kulut vähenevät. Hävinneiden tai varastettujen avainten ja kulkukorttien uusiminen on kallista.
   
• Biometrinen tunniste ei häviä koskaan.
   
• Turvallinen. Järjestelmää on miltei mahdoton huijata. Jokaisen sormenjälki on täysin yksilöllinen.
   
• Helppo. Kulkukortit ovat joskus hukassa tai jäävät kotiin – mutta sormi pysyy aina mukana.
   
• Tietoturvallinen. Yritysten on nykypäivänä varauduttava myös yritystietoja urkkiviin tietomurtoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvaan ilkivaltaan. Biometrisen tunnisteen perusteella on helppo seurata, kuka on ollut milläkin laitteella milloinkin.
   
• Rehellisyys. Joskus joku yrittää kepulikonsteja: työntoveri leimaa poissaolevan henkilön hänen kortillaan ”sisään”. Tätä ei biometrinen tunnistus salli.
   
• Helppo kulunvalvonta. Tilasta toiseen liikkuminen on helppoa, kun ei tarvita erillisiä varmenteita, koodeja ja salasanoja. Työntekijöiden kulkua rakennuksen eri osiin voidaan rajoittaa tarpeen mukaan.

Tehdäänpä vierailu Liisan kanssa ABC-yrityksessä, joka käyttää sormenjälkipohjaista biometriikkaa toimitiloissaan.

Liisa aloittaa päivänsä saapumalla rakennukseen. Hän asettaa sormensa lukijaan, joka sitten vertaa hänen sormenjälkeänsä tietokantaan tallennettuun malliin. Kun sormenjälki on todennettu oikeaksi, hän pääsee sisälle rakennukseen.

Samalla työajanseurantajärjestelmä kirjaa hänet automaattisesti töihin tulleeksi, ja Liisan päivä voi alkaa.

Jotta Liisa pääsee yrityksen tietoverkkoon tai omaan rakennukseensa sisään, hänen tunnistuksensa täytyy todentaa jälleen. Tämän tarkoituksena on estää rakennukseen pääsevien, mutta tietoverkkoon valtuuttamattomien varastamasta arvokasta yritystietoa. Hän asettaa sormensa näppäimistöön kiinnitettyyn lukijaan. Nyt hän pääsee tietokoneelleen ja yrityksen verkkoon.

Tutkimuksessa todettiin, että neljä viidestä työntekijästä ja johtajasta sanoivat olevansa halukkaita ottamaan henkilökortin työnantajiltaan, joissa olisi heidän kuvansa, perushenkilötiedot ja biometrinen tunniste, kuten sormenjälki.

Mutta kuinka on yksityisyyden ja henkilökohtaisten tietojen kanssa? Kuinka turvallista se on?

Työntekijän henkilötiedot ovat täysin turvassa koska sormenjälkeä ei ole tallennettu, vain sen matemaattinen malli. Biometriikan kehittäjät ovat lisänneet turvallisuustoimenpiteitä järjestelmiinsä jotta yksityisyyden suoja säilyisi. Esimerkiksi, kaikki tieto on tavallisesti salattua, joten vaikka joku pystyisi murtautumaan järjestelmään, heidän täytyisi myös murtaa monimutkainen koodi saadakseen mitään irti työntekijän henkilökohtaisista tiedoista.

Älykortteja käyttävät järjestelmät mahdollistavat sen, että työntekijä pitää itsellään sormenjälkimallin hallinnan. Eli sen sijaan, että mallinnus olisi tallennettu yrityksen tietokantaan, se on tallennettu suoraan älykortille. Siinä on siru, joka tallentaa sormenjäljen mallinnuksen, eli kun työntekijä haluaa päästä sisään tiloihin, hän näyttää lukijalle korttia ja sitten asettaa sormenjälkensä siihen. Lukija tarkistaa sormenjäljen korttiin tallennettuun mallinnuksen perusteella. Tällä tavoin hänen ei tarvitse huolehtia siitä, että kuka pääsee käsiksi tällaisiin tietoihin, koska se on hänen hallussaan koko ajan. Jos työntekijä hukkaisi kortin, kukaan ei pääse tiloihin sitä käyttämällä, koska hänen sormenjälkensä ei täsmää, eikä kukaan voi päästä käsiksi siruun tallennettuun tietoon, koska se on salattua.

Biometrinen järjestelmä ei voi kertoa, missä lounasta syödään eikä se voi vakoilla ketään WC:ssä. Se on yksinkertaisesti järjestelmä auttamaan työnantajia automatisoimaan prosessejaan ja turvaamaan yrityksen toimintoja.

Erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan suurin osa työntekijöistä oli sitä mieltä, että heidän työnantajiensa tulisi lisätä henkilöllisyyden varmistamistoimenpiteitä työpaikalle tultaessa ja tietojärjestelmien sisälle pääsyyn. Lisäksi entistä yksityiskohtaisemmat työnhakijan taustojen tutkimukset katsottiin tarpeellisiksi, myös osa tutkimuksessa haastatelluista oli sitä mieltä, että nykyisten työntekijöiden taustat tulisi tutkia.

Sormenjäljen tunnistus Bioscrypt-menetelmällä on luotettavaa. Myös likainen sormi tai jopa naarmuuntunut sormi voidaan tunnistaa. Valmistajalla on monikymmenvuotinen kokemus tunnistuksessa ja sen käyttämä algoritmi perustuu patentoituun tekniikkaan. Sormenjäljen luettuaan ohjelma poistaa siitä epäoleelliset seikat, jolloin itse tunnistus on luotettavaa.

Lukijaan tallennettua sormenjälkimallinetta ei voida lukea lukijasta, koska siinä ei ole sormenjälkikuvaa, vaan ainoastaan sen mallinnealgortmi.

Etäkorttia käytettäessä ei muodostu edes algoritmitietokantaa, vaan sormenjälkimalline on henkilöllä itsellään.