Perustietoa murtosuojauksesta

Murrot ja suojautuminen

Suomessa tilastoidaan 230 murtoa päivittäin (85.000 vuodessa), ja jossa murron kohteeksi vuosittain joutuu joka

• 200. asunto (murtotaajuus 0,5 %)
• 70. työpaikkakiinteistö (1,5 %)
• 50. auto (2 %)
• 40. liikehuoneisto (2,5 %)

Vaihtelu eri ryhmien sisällä on melkoinen: tupakkaa ja keskiolutta myyvissä liikkeissä murtotaajuus on yli 5 % sekä hotelleissa ja ravintoloissa yli 3 %.

Tulevaisuus huolestuttaa

Rikollisuuden tulevasta kehityksestä on huolissaan myös Suomen kansallinen rikoksentorjuntaohjelma, joka kirjaa seuraavia rikollisuuden ongelmia:

• rikostilaisuudet ovat lisääntyneet
• rikollisuudessa on huomattavia alueellisia eroja
• pieni joukko tekee valtaosan rikoksista ja usein humalassa
• rikollisuus on yhteydessä syrjäytymiseen, ja tulevaisuuden uhkana ovat rikolliset luokat
• yhä harvempi rikos selviää

Rikosten ehkäiseminen

Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma luettelee rikosten ehkäisemiseen monia keinoja, mutta päätyy toteamaan, että rikoksia ehkäistään ennen kaikkea vaikeuttamalla niiden tekemistä. Tarkoituksenmukainen suojautuminen on ihmisten tehokkain tapa vähentää rikollisuutta. Suojautuminen ei kuitenkaan saa merkitä linnoittautumista. "Kunnon lukko ja hyvät naapurit" kuvaa ohjelman mielestä ehkäisyä, joka ei ole vain teknistä suojausta vaan myös vuorovaikutusta.

Euroopan Neuvoston suositusluettelo rikoksentorjunnasta noudattelee samaa periaatetta ja esittää seuraavan keinovalikoiman:

   1. Vaikeuta rikoskohdetta
   2. Poista rikoskohde
   3. Poista rikoksentekoväline
   4. Heikennä rikoksen kannattavuutta
   5. Suunnittele kohteen ja tilanteen tekninen valvonta
   6. Käytä hyväksi luonnollista valvontaa
   7. Käytä hyväksi työntekijöiden valvontapotentiaalia
   8. Suunnittele tapahtumaympäristö

Valikoima perustuu kriminologian uusimpiin virtauksiin (situational approach, reasoning offender), jotka painottavat tunkeutujan omaa ajattelutapaa: Onko kohteessa odotettavissa saalista? Pääseekö sisään nopeasti? Pääseekö kohteeseen huomaamatta?

Pohdiskelun kielteisistä tuloksista muodostuvat rikoksentorjunnan keskeiset periaatteet:

• Vaikeuta rikosta
• Lisää riskiä
• Vähennä hyötyä

Suojatumisen periaatteet

Murtautuminen on "vain" alkurikos, jonka jälkeen suoritetaan tavoitteena oleva toimenpide, varkaus, vahingonteko, tuhopoltto tms.

Suojautumisen perustana taas on riskiharkinta, jossa muuttujina ovat vahinkotapahtuman todennäköisyys ja vahingon arvioitu suuruus. Jo suuntaa antavien murtotilastojen perusteella harkinnan tuloksien täytyy olla erilaisia, jos arvioinnin kohteena on ompelutarvikeliike, elintarvikeliike tai kultaseppä, sijainti on kauppakeskuksessa, lähiön ostoskeskuksessa tai liikekadun varrella, ja maantieteellinen sijainti Helsingissä tai Suomussalmella. Todella vaativaksi riskiharkinta muuttuu, kun kohteeksi otetaan teknologiayritys, sairaala tmv. Suuruudeltaan merkittävien vahinkojen torjumisen lisäksi on harkittava mm. ilkivallan mahdollisuus ja todennäköisyys.

Suomessa lienee muutamia satoja yrityksiä, jotka osaavat soveltaa teorioita käytäntöön, ja muutamia kymmeniä asiantuntijoita, jotka suvereenisti hallitsevat sekä periaatteet että käytännön. Jäljelle jää satoja asiantuntijoita, jotka tarjoavat omaa vakioratkaisuaan kohteeseen kuin kohteeseen, ja kymmeniä tuhansia yrityksiä, jotka uskovat suojauksensa olevan kunnossa, kun lukkoja, kameroita ja ilmaisimia on hankittu kasapäin.

Harvassa ovat ne palveluntarjoajat, joilla on kykyä ymmärtää, että vakioratkaisu ei annakaan riittävää suojaa, ja "kanttia" kertoa myös asiakkaalle, että riskitapahtuman todennäköisyyden pieneneminen ei vastaa suunnitellun investoinnin kustannuksia.

Murtosuojaus on kokonaisuus

Perustana on vankka rakenteellinen suojaus, jolla vaikeutetaan luvatonta tunkeutumista tai jopa estetään se. Hälytysjärjestelmä täydentää rakenteellista suojausta. Oikein suunniteltuna ja asennettuna se reagoi tunkeutumiseen jo alkuvaiheessa. Hälytyksen siirrolla saadaan apuvoimia murtopaikalle riittävän ajoissa.

Murtosuojausta pidetään yleisesti ottaen riittävänä, jos vankalla rakenteellisella suojauksella murtautumisaikaa saadaan hidastettua niin kauan, että paikalle saadaan hälytetyksi apua ennen kuin murtomies ehtii pakoon saaliin kanssa.

Hyvä murtosuojaus toimii myös ennalta ehkäisevästi. Pientalossa kunnollinen lukitus ja varoituskilpi "Tässä rakennuksessa on rikosilmoitinjärjestelmä" saavat useimmiten amatöörin jatkamaan matkaansa kohti helpompia kohteita. Luonnollista tarkkailua voidaan tehostaa valaistuksella ja sen puuttumista korvata valvontakameralla, jotka myös vaikuttavat ennalta ehkäisevästi. Valvontakameroiden käytössä on kuitenkin oltava tarkka. Väärä valvonta saattaa johtaa tekijänsä itse rikokseen. salassakatseluun.

Suojauksen heikkoudet

Rakenteellisella suojauksella tunkeutuminen pyritään tekemään niin vaikeaksi ja aikaa vieväksi, että murtoa ei edes yritetä. Kiinteistöjen ja huonetilojen rakenteellisen suojauksen vahvistamisella on rajansa, sillä rakennusten käyttö edellyttää ovia, ikkunoita ja kulkureittejä.

Valitettavasti suojaukset rajat tulevat vastaan aivan liian nopeasti. Esimerkkinä voi käyttää lukitusta, sillä asuntomurroista kolme neljännestä tehdään oven kautta, pääasiassa lukon lähiympäristö rikkomalla.

70-luvun alussa todettiin, että heikosti tuetut karmirakenteet joustivat niin, että lukon takalukitustila oli mahdollista vapauttaa vääntämällä ja lukko avata vaikkapa piikillä. Markkinoille tulivat uudet lukkomallit, joissa tätä mahdollisuutta ei enää ollut. Karmirakenteita ei kuitenkaan ole ryhdytty tukemaan siten, että murtosuojaus olisi otettu huomioon. Päin vastoin kiinnittämisen apuna käytetään polyuretaanivaahtoa, joka ei anna riittävää lujuutta. Ovilevyjenkinrakenteellinen lujuus on pikemminkin heikentynyt kuin vahvistunut.

Lukkorunkojen ja vastalevyjen asentaminen uusiin oviin on vuosien mittaan siirtynyt ovitehtaille, joissa se voidaankin tehdä rationaalisesti. Haittapuolena taas on se, että vastalevyjä ei aina malteta kiinnittää riittävän pitkillä ruuveilla tai että lukkorungon upotusaukosta tehdään tarpeettoman syvä. Lukkorunko saattaa väännettäessä antaa periksi, jos sen ja ovilehden välissä on tyhjää tilaa. Asialla on merkitystä, kun Helsingin poliisilaitoksen 1998 tilastojen mukaan 40 % asuntomurroista tehdään edelleenkin piikillä, koukulla tmv. tavalla.

Mikä eteen?

Suojautuminen rikollisuudelta on siinä mielessä ongelmallinen asia, että turvallisuusalan omat toimenpiteet eivät anna riittävän kattavaa suojaa. On selkeä parannus, jos valvontajärjestelmän hankinnan yhteydessä tarkistetaan todennäköiset tunkeutumisreitit ja vahvistetaan niiden rakenteellista suojausta. Mukaan turvallisuustalkoisiin pitäisi saada myös rakennusosatoimittajat ja rakentajat. Osallistumishalukkuutta varmasti löytyisi, jos selkeästi pystyttäisiin kertomaan, mitä erilaisilta rakenteilta halutaan ja miten haluttuun lopputulokseen päästään.

Teksti: Tuomas Kájan